Touko Kiven US-blogi Mieleeni tulevia juttuja

Kuntaliitoksissa ajateltava koko Suomen etua

Kun Suomessa pohditaan valtuustosalitasolla kuntaliitoksia, moni kansalainen alkaa älähtelemään yleisönosastokirjoituksilla. Minun kuntani on itsenäinen! Minun kuntani ei saa luovuttaa päätösvaltaa muille! Minun kuntani palvelut katoavat jos minun kuntani liitetään johonkin muuhun kuntaan!

Karjalainen uutisoi (19.9.) Rääkkylän (Pohjois-Karjalan maakunnassa olevan pikkukunnan) budjetista. Budjetti oli tasapainossa, niukasti ylijäämäinen. Hienoa, mihin kuntaliitosta siis tarvitaan? Mutta katsotaanpa tulopuolta: Verotulot 3,1 milj. euroa, valtionrahoitus 4,9 milj. euroa! Siis yli puolet tuloista tullut valtion tekohengityksellä! Miten on laita moraalisesti rääkkyläläiset, näettekö te että on oikein ja pitkällä aikavälillä kestävää että kunnallisia palveluitanne rahoitetaan teidän valtionveroistanne näin suurella summalla? Mitä tapahtuu, kun Helsingin päässä kyllästytään rahoittamaan valtionosuudella näin armopaloista riippuvaista kuntaa? Onko se koko Suomen kokonaisedun mukaista tekohengittää päällekkäistä hallintoa kolmessa miniluokan naapurikunnassa (Rääkkylä, Kitee, Tohmajärvi) joiden pomoportaat voisi helposti liitoksella yhdistää? Samaa voisi pohtia Outokumpu-Liperi-akselilla, tai Kontiolahti-Polvijärvi-akselilla.

Itse olen muodostanut asiaa pohdittuani 30:n ja 10:n nyrkkisäännön: Jos kunnan väkiluku on alle 30 000, kuntaliitoskumppanuuksia pitäisi alkaa varovaisesti harkitsemaan. Jos kunnan väkiluku on painunut alle 10 000:n, kuntaliitosta pitäisi jo ilmiselvästi lähteä vakavasti pohtimaan. Nyrkkisääntö ei aina mielessäni päde, joskus kunnan pinta-ala on niin suuri että liitoksessa ei ole mieltä koska välimatkat uudessa yhdistelmäkunnassa kasvaisivat liian suureksi. Näin esimerkiksi monessa Lapin kunnassa. Kyse on nimenomaan kunnan virkamiesten ja hallinnon päällekkäisyyksistä ja budjettisäästöistä: Ei ole mitään mieltä pitää niin pientä minikuntaa pystyssä itsenäisenä.

Kuntaliitosinto voi tietenkin mennä liian pitkälle. Yhdistelmässä liian isoa pinta-alaa ja väkilukua kunnallinen demokratia voi etääntyä liian pitkälle äänestävästä kansalaisesta, näin varsinkin jos yhdistetyn kunnan alueella on monta erillistä yli 30 000 asukkaan kaupunkikeskusta. Tälläisessä kunnassahan päädyttäisiin vain väittelyyn kissanhännänvetona eri kaupunkikeskusten palveluista ja kompromisseja harvoin nähtäisiin.

Kuntaliitoksissa selkeästi pikkukuntia pelottaa palveluiden häviäminen, päätösvallan häviäminen ja ennen kaikkea isomman kunnan päätäntävallallaan oletettavasti itselleen rohmuamat palvelut. Ratkaisuna tälle on etupäässä kuntaliitoksessa toteutuva poliittisen kulttuurin muutos jossa kaikki kunnanvaltuutetut pyrkivät kampanjoimaan ja ajamaan koko uuden isomman kunnan etua oman asuinalueensa edun sijaan. Vähemmän merkittävänä ratkaisuna on pyrkiä kuntaliitoksiin niin ettei synny yhtä hallitsevaa entistä kuntaa, esimerkiksi mahdollisessa Joensuu-Ilomantsi-liitoksessa nykyisen Ilomantsin asukkaita varmasti pelottaisi liikaa että Joensuun keskustan asukkaat määräisivät äänillään kaikki palvelut keskitettäväksi Joensuun puolelle.

Moni saattaa kotikunnastani päätellä että nyt taas joku kaupunkilainen elitisti koittaa pakottaa kuntaliitoksia pikkukunnista Joensuuhun. Ei, tämä ei edusta ajattelumaailmaani, Joensuun katsantokannasta kuntaliitoksiin ei ole mielestäni tällä hetkellä tarvetta. Kyse on pikkukunnista itsestään, niiden palvelut rapautuvat pikkuhiljaa, budjetti jää riippuvaiseksi valtiontukien armosta ja ikärakenne yksipuolistuu. Paikallishallintoa ja byrokratiaa saataisiin karsittua ja rahat säästyisivät kunnan ydinpalveluihin, jos minikunnat löisivät hynttyyt yhteen omasta tahdostaan.

Tämän kannanottoni julkaisemisen motivaatio ei oikeastaan ole nykyisiin kuntapoliitikkoihin vaikuttaminen. Tämän kannanottoni julkaisemisen motivaatio kumpuaa halusta vaikuttaa juuri Sinun ajattelumaailmaasi, lukija hyvä. Muutosvastarinta kuntaliitoksille on syvää pikkukunnissa ja kunnanvaltuutetut pelkäävät äänestäjien kostoa ensi vaaleissa jos he ajaisivat kuntaliitoksia vastoin kansan tahtoa. Pyydän mitä nöyrimmin, että jokainen kielteisesti pikkukuntien kuntaliitoksiin suhtautuva äänestäjä harkitsisi uudelleen asennettaan kuntaliitosten tarpeellisuuteen.

Ajatellaan koko Suomen etua. Pitkällä aikavälillä se on myös kotikuntamme, vanhan tai liitoksen takia muodostuneen uuden, etu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat