Great Societysta kohti Creative Societya, myös Suomessa

1964 Yhdysvaltain presidentiksi uudelle kaudelleen valittu Lyndon Johnson (dem.) käynnisti talouspolitiikassaan Great Society -projektin pian valintansa jälkeen. Great Society ( https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Society ) oli laaja-alainen talouspoliittinen kokonaisuus, mutta ennen kaikkea keskittyi liittovaltion sosiaaliturvan ja koulutuksen kehittämiseen. Valtio, ja Yhdysvalloissa nimenomaan liittovaltio eli Washington D.C.:n keskushallinto nähtiin vastauksena yhä useampaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Vuonna 1966 silloinen ex-näyttelijä Ronald Reagan (rep.) esitti vaihtoehtona Great Societylle "Creative Societyn" puheessaan jossa pyrki luonnostelemaan omaa ehdokkuuttaan Kalifornian osavaltion kuvernööriksi. Great Society oli yhteiskunnan keskusjohdon ylhäältä alas johtama byrokraattinen virkamiesten hallinnoima turvaverkko, Creative Society ruohonjuuritasolta ylöspäin vaikuttavien aktiivisten kansalaisten löyhä nimitys.

Siinä termien historiaa.

En oikeastaan hae tässä mitään yhteiskuntapoliittista kannanottoa tai uutta ajattelua sillä suunnalla. Kyse on yhteiskuntien eri yksilöiden asenteesta yrittäjyyteen.

Suomessa on verrattaessa Yhdysvaltoihin korkea työttömyysprosentti, ollut jo 1990-luvun alusta lähtien. Sellainen työllistäminen joka olisi pitkällä aikavälillä yhteiskunnan talouden kannalta järkevää työllistämistä olisi yksityisen sektorin työllistämistä. Niitä työpaikkoja joita yrityksissä syntyy 10-20 vuoden päästä nyt pienistä, yhden hengen yrityksistä joita perustetaan näillä hetkillä. Osa menee nurin, jotkut jo parin vuoden sisällä. Osa kitkuttelee. Osa jopa pystyy laajentamaan toimintaansa, se osa jota on esimerkillisesti johdettu. Onnellakin on osuutensa, sitä on turha kiistää.

Jotta saataisiin yhteiskuntaamme kehitettyä siihen suuntaan, että 10-20 vuoden päästä saataisiin työttömyyttä alemmaksi, eri lahjakkaiden ja/tai ahkerien yksilöiden pitäisi perustaa yksityisyrityksiä nyt. Miten tähän saataisiin kannustettua? On tietysti lainsäädännöllisiä eroja Yhdysvaltojen ja Suomen välillä, esimerkiksi konkurssien erilainen kohtelu eri maissa, Yhdysvalloissa järjestelmä antaa anteeksi paljon helpommalla epäonnistuneen yrittäjyyden seuraukset. Mutta itse uskon, että suurin ero joka selittää yritysten perustamisintojen eroa on näiden kahden eri valtion henkisessä ilmapiirissä, kulttuurissa.

Yritysten innovaatioita ja uusia yritysaloja syntyy siten että joku lahjakas tai onnekas yksilö perustaa oman yrityksen ja kehittelee niitä, ehkä mahdollisesti kimpassa muiden kanssa mutta kuitenkin.

Miksi Facebook, Google, Steam, Wikipedia, Khan Academy ja niin edelleen ovat perustettu juuri Yhdysvalloissa?

Miten saisimme kannustettua nuoria yksilöitä turvallisesta ja tutusta "Great Society"-ajattelumaailmasta (jossa valtio ja keskushallinto ovat auktoriteettinä; jossa "viisaammat" hallintokaupungissa tietävät kansalaisen edun; jossa hyväpalkkainen virkamies on unelma-ammatti) epävarmaan mutta mahdollisuuksia täynnä olevaan "Creative Society"-ajattelumaailmaan (jossa yksilö usein kyseenalaistaa valtion ohjenuoran; jossa yksilö itse osaa arvioida taloudellisen etunsa; jossa virkamies ei ole kovatuloinen vaan yrittäjyys unelma-ammatti)?

Jos jämähdetään teollisen vallankumouksen alun liukuhihna-tuotantoon lapsia ja nuoria koulutettaessa, Suomi tulee valtiona väistämättä putoamaan kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilta. Kyllä oman ja vain oman suoritusportaansa suorittavia liukuhihna-koodareita ja liukuhihna-insinöörejä osataan tehokkaasti tuottaa Kiinassa ja Intiassakin. Kyse on siitä, missä valtioissa perustetaan tulevia suuryrityksiä, jotka käynnistyvät pieninä yrityksinä. Missä yksilöillä on luovuutta ja visiota niin että oman yrityksen perustaminen onnistuu tarpeeksi usein?

Varovaisesti pohdin, onko koulutusjärjestelmämme liian auktoriteettiuskovainen? Olen käsittänyt että onneksi ei yhtä auktoriteettiuskovainen kuin itänaapurissamme, mutta kuitenkin. Kannustetaanko lapsia ja nuoria tarpeeksi aikaisin ja tarpeeksi usein luovuuteen, omatoimiseen lähdetarkistukseen, kyseenalaistamiseen? Saatetaanhan niitä liikaakin kannustaa, en oikein tiedä mitä peruskouluissa ja lukioissa nykyisin tapahtuu. Opettajien näkökulmia asiaan arvostaisin.

Ajattelemisen aihetta tähän aihepiiriin liittyen Jari Parantaiselta: "Suomalainen koulu tuottaa tasalaatuista bulkkia": http://www.pollitasta.fi/2013/08/suomalainen-koulu-ei-kelpaa-malliksi/ ; "Mutta eikö Suomi koulutakin kansalaistaan avuttomia sohvaperunoita lapsesta saakka? Hyvää tarkoittavat demaritädit ja -sedät yrittävät poistaa nuorten elämästä kaikki yllätykset parhaansa mukaan. Koululainen raahautuu joka päivä samaan paikkaan samaan aikaan. Siellä hän tapaa aina samat naamat. Hän pakertaa etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti samoja aineita samalla tavalla vuodesta toiseen.": http://www.pollitasta.fi/2018/01/suomalaisten-kannattaisi-apinoida-natsi… .

Hyvä lukija, jos sinulle heräsi ajatuksia siitä miten yrittäjyyteen ohjaavaa henkistä ilmapiiriä voitaisiin Suomessa luoda, otan ne innostuneesti kommenttiosiossa vastaan. Mielestäni se miten yrittäjyyteen voitaisiin nuoria suomalaisia kannustaa on pohdinnan arvoinen asia.

ToukoKivi1
Perussuomalaiset Lieksa

Lieksan kyliltä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu