Touko Kiven US-blogi Mieleeni tulevia juttuja

Lastenhoitajat ovat Suomessa ylikoulutettuja, eivät alipalkattuja

Ei, en ole asiantuntija, en työskentele alalla. Kokemukseni julkisen sektorin päiväkodeista ovat yli 20 vuoden takaa. Kirjoitan tämän velvollisuudentunteesta. Jos jollain oikealla asiantuntijalla on korjattavaa, kommenttikenttä on avoin.


Kyllä minä tiedän. Virallinen titteli on "lastentarhanopettaja". Ei paljoa kiinnosta. En alistu kutsumaan tarhatätejä "opettajan" statuksella, koska pääosa ajasta menee hoitamiseen eikä opettamiseen. Sinun mielestäsi virallinen titteli voi olla oikea. Minun mielestäni ei ole.


Eikö tämä olekin helppo aihe jota puolustaa, julkisen sektorin naisvaltaisen alan työntekijöiden palkanylennyksen vaatimus? Lain mukaan heidän pitää olla ainakin kandidaattitasolle korkeakoulutettujakin vielä, miten he voivat ansaita keskimäärin alle 3 000 euroa kuukaudessa?


Niin... miksi lastenhoitamiseen vaaditaan kandidaattitason tutkintoa korkeakoulussa? Ymmärrän että yläkoulussa opettavilla on hyvä olla psykologian ja pedagogiikan teoriaa reippaasti hanskassaan jotta he voivat optimoida opettamisensa tason ja käyttää erilaisia niksejä oppilaiden motivoimiseen. Mutta että alle 7-vuotiaille lapsille asioiden läpi käymiseen vaaditaan korkeakouluopintoja? Niinkö? Eikö kaksivuotinen ammattiopistotutkinto riittäisi?


Julkisen sektorin palkankorotukset, koska palkka ei ole suuren yleisön mielestä "oikeudenmukainen"... moniko muistaa vielä Sari Sairaanhoitajan ja Jyrki Kataisen (olihan siellä kampanjoimassa Timo Soinikin, ja moni muu) kampanjan sairaanhoitajien palkankorotusten puolesta kun oli edessä vaalit jotka piti voittaa? Kun yksi ala onnistui kinuamaan itselleen reippaamman korotuksen, muut julkisen sektorit alat aloittivat kilpalaulannan, ja lakonuhan edessä yleistasoa piti korottaa paljon oletettua enemmän.


Sitten päälle puskikin kansainvälinen talouslama 2008 ja huomattiin, että julkisen sektorin töissä saattoi ansaita enemmän kuin yksityisen sektorin vientialan töissä. Muistan 2010-luvulla kohdanneeni yhden (1) entisen metsäalalla suoritusportaassa työskentelevän, joka oli kouluttautumalla vaihtamassa lähihoitajaksi palkkerojen takia. Jäin kohtaamisen jälkeen pohtimaan, että onko järkevää – no onko? Tämä on siis yksittäistapaus, eli suhtautukaas varauksella, mutta kuitenkin. Mitäs tapahtui yksityisen sektorin vientialalle, kun yleinen palkkapaine oli korottanut kaikkien työalojen palkkoja?


Meni pahasti persuksilleen, palkkataso karkasi niin korkeaksi että vientiala ajautui Suomessa pitkälliseen kriisiin kun kilpailumaissa palkkataso oli kovempi. Juuri tämän takia se KiKy-sopimus piti vetää läpi kriisivaiheessa Sipilän hallituksen toimesta. Ennen kuin se saatiin läpi, valtiomme kansantalous oli rämpinyt syvällä suossa jo pidemmän aikaa, BKT-kasvu lamaantui moneksi vuodeksi 2008-2016.


On helppo kinuta sympaattiselle sektorille kuten lastenhoidolle tai terveydenhoidolle lisää rahaa. Yleinen etu kuitenkin tarkoittaa myös valtionbudjetin tasapainon tarkkailua. Vaikka elämme nousukautta, valtionbudjettimme arviossa budjetti on 3,4 miljardia euroa alijäämäinen (-6,1 % jos lasken oikein) : https://www.uusisuomi.fi/raha/227192-vm-julkaisi-budjettiesityksen-2018-...


Koska ala on (toistaiseksi) määritelty julkisen sektorin alaksi, se on poliittinen arvovalinta, pitäisikö lastentarhanopettajien ansaita keskimäärin yli 3 000 euroa kuukaudessa. Minun mielestäni julkisen sektorin lastenhoitajien palkkatason pitäisi vuoden 2018 hintatasolla olla keskimäärin selkeästi alle 3 000 euroa kuukaudessa. Minun mielestäni myös korkeakouluvaatimukset pitäisi poistaa koko lastenhoitajien alalta.


Pistän vielä linkin Henri Heikkisen henkilökohtaiseen blogiin, jossa sama perusteesi esitetään: https://www.heikkinen.hk/lastentarhaopettajat-ovat-ylikoulutettuja-eivat...


Miksikö kirjoitan tämän blogimerkinnän? En sen takia, että olisin masokisti ja haluaisin vapaaehtoisesti kuraa niskaani ärsyyntyneiltä lastenhoitajilta. Sen takia, että poliitikot itse eivät kuitenkaan uskalla (kuka ääntenkalastelija nyt haluaa luvata vähemmän rahaa potentiaalisille äänestäjilleen?) ja minulla on yhteisvastuun henki mitä tulee valtiomme budjettitasapainoon. Ajattelen yleistä, kaikkien yhteiskuntamme jäsenten kollektiivista kokonaisetua kun tämän ylös blogiini raapustelen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Nykyään melkein kaikki haluavat opiskella ja se on melkein ilmaista. Miksi koulutuksen pitäisi lisätä palkkaa ? Eikö palkan pitäisi määräytyä työn tottavuuden ja vaativuuden mukaan ?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vaikea edes kuvitella sen tuottavampaa työtä kuin onnistunut (varhais)kasvatus. Hyvinvoiva lapsi on näet ilman muuta yhteiskunnalle se halvin ’elinkaaritarkastelussa’.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Itsekin mietin aivan samaa, mutta onhan tämä koulutuksen pakottaminen mennyt jo Suomessa överiksi ajat sitten! Vaaditaan kouluttamista ja kortteja ja lupia ynm. ihan mihin tehtävään vain! Ja raha virtaa!!

Jos tahdotaan sairaanhoitajille ynm. julkisen alantyöskenteleville sellaista palkkaa kuin työt vaativat, niin ei pitäisi nostaa palkkaa. Vaan palkata lisää työntekijöitä jolloin työtehtävien määrä vähenee ja työ helpottuu!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lapset tarvitsevat eniten hyvää, turvallista ja lapsirakasta ihmistä, eikä sitä juuri vaativallakaan koulutuksellakaan saa aikaan. Olen neljän lapsenlapseni ansiosta nähnyt varsin hyvin lähes päivittäin miten monenlaisia hoitajia on lastentarhoissa. Yleensä toki varsin hyviä, mutta minusta siihenkin työhön olisi vähempikin koulutus riittänyt. Enemmän työ onkin leikkiä, ruokailussa auttamista, pukemista ja riisumista.

Varhaiskasvatus on tärkeää, mutta jo lapsirakkaudella ja talonpoikaisjärjellä selviää hyvin leikki- ikäisten kanssa. Äidillinen vaisto ja empatiakyky ovat ominaisuuksia, joita kannattaisi jo ennen koulutukseen pääsyä tarkkaan testata.

Samat ominaisuudet pätevät myöskin hyvin vanhustenhoidossa, lisättynä kurssilla tavallisimmista perussairauksista.

Pekka Iiskonmaki

''Lastenhoitajat ovat Suomessa ylikoulutettuja, eivät alipalkattuja-''

Juurikin noin. Puistotädit takaisin. Ei koulutus saa olla itseisarvo.

Juhani Vehmaskangas

Olen kanssasi aivan samaa mieltä! Kuten olen aiemminkin todennut:
http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Kansanedustaja Tiina Elovaara lienee eri mieltä. Hänen kanssaan en voi olla samaa mieltä: http://tiinaelovaara1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252...

Kansanedustajilla, tai ainakin Elovaaralla, lienee erilainen (lue: virheellinen) tapa tarkastella asiaa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Tarvitaanko todellakin 2,5 vuoden koulutus, jotta vanhuksen perustarpeista pystyy huolehtimaan? Siis kylvettämisestä, pukemisesta, syöttämisestä, lääkkeiden antamisesta, nestetasapinosta huolehtimisesta, jne.

Jokainen järjissään oleva henkilö kykenee kaikkeen edellä lueteltuun viikon kurssituksella ja mukana oppimisella, kuten esimerkiksi ainakin 70-80 -luvuilla Ruotsissa ammattinimikkeellä "sjukvårdsbiträde". En tunne Ruotsin nykyistä tilannetta.

Työllistymisen esteestä tällaisessa on kysymys.

Pekka Iiskonmaki

#6
Tuo koulutusvaatimus on järjetön suhteessa työn vaativuuteen.

Hoitohenkilökunnan "sjukvårdsbiträde" ammatti vaatii vain muodollista peruskoulun osaamista.
Kunnat kuitenkin järjestävät terveyskasvatuksen kursseja, jotka yleensä kattavat noin puoli lukukautta.

Suomessa on kouluttamisesta on tullut itseisarvo, jolla ei ole mitään muuta tavoitetta kuin rahan ja -ajan tuhlaus.

Käyttäjän xphs kuva
Olli Rantanen

Kannattaa käyttää nimitystä lastentarhanopettaja, koska heidän lisäkseen päiväkodeissa työskentelee myös lastenhoitajia, joilla tosiaan on yleensä esim. lähihoitajan koulutus (ammattiopisto 2-3 vuotta).
Nythän palkkaa vaativat lisää nimenomaan lastentarhanopettajat, eivät hoitajat.

Juhani Vehmaskangas

Aivan. Keskeinen kysymys onkin: pystyisikö lastentarhanopettajan työt tekemään kolmivuotisen ammattiopiston tutkinnon suorittanut, vai pitääkö opiskella tuo kolme vuotta yliopistossa?

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Koulutus
Lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua opiskelemalla yliopistossa varhaiskasvatusta ja suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK) varhaiskasvatukseen suuntautuen."

"Käytännössä lastentarhanopettajan ja päiväkodin johtajan tehtäviin kelpoisiksi on katsottu lastentarhanopettajan, kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin (varhaiskasvatus) tutkinnon."

"TAIKKA sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin (amk) tutkinnon suorittaneet. Sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin tutkinnon on täytynyt sisältää riittävästi pedagogisia ja didaktisia opintoja."

Päiväkotien esikouluryhmässä on yksi tarhaopettajan tutkinnon suorittanut henkilö, kaksi tai useampi (riippuu ryhmän koosta) lasten hoitajaa, sekä useampi avustaja nimikkeellä toimiva henkilö.

Käytännössä ja todellisuudessa yliopistokoulutuksen saaneita tarhaopettajia on vain jokunen prosentti. Kaikki muut ovat (amk) kuolutusohjelman pätevyyden omaavia terhaopettajia.

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/98_ammatti

Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #9

Suunnitelmissa tietääkseni on, että lastentarhanopettajien tutkinnon suorittaneita pitäisi tulevaisuudessa olla tuplaten nykyinen määrä.

Totta lienee, että nykykoulutus ei aina riitä, ainakaan ongelmatapauksissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803282200842703...
-vai onko kyse vaan uskalluksen puutteesta - ehkä?

Pekka Iiskonmaki

Moni vanhempi joutuu kasvattamaan lapsensa esim. teknisen opiston metodeilla.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Arvostan koulutusta ja sitä tietenkin tarvitaan alalla kuin alalla.

Sensijaan sitä, että ajatellaan ilman loppututkintoa oleva työntekijä aina epäpäteväksi, en ymmärrä

Esimerkiksi hoitoalalla tutkinnon suorittanut, mutta alalle sopimaton, on aivan varmasti epäpätevänpi kuin sydämmellään työtä tekevä pienemmällä koulutuksella.

Aivan sama pätee esimerkiksi opetusalaan. Tunnen tutkinnon suorittaneita, joita ei opiskelijoiden läheisyyteen saisi suinsurminkaan päästää.

Koulutuksesta on aivan varmasti hyötyä oikealle henkilölle. Sen ymmärrän.
Loppututkintoa vailla olevaan en automaattisesti kyllä menisi sanomaan
epäpäteväksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tänään oli vuoden pedagoginen kohokohta kun yksivuotiaalle laadittiin päiväkodissa yksilöllistä opetussuunnitelmaa. Sinne kirjattiin että pottaharjoituksia, luetaan kuvakirjoja, lapselle puhutaan ja annetaan sen syödä itse.

Ensinnäkin on sanottava että kävipä meillä hyvä tuuri näiden kanssa. Kaikki eivät varmasti saa pottaharjoituksia eikä joka lapsen kanssa siellä puhuta.

Toiseksi on sanottava että ei ole kyllä opettajan korkeakoulutus mennyt hukkaan kun noin oivaltavasti osasi laatia suunnitelman.

Tiina Teittinen

No aika monet vanhemmat eivät olisi tuotakaan oivaltaneet. Aika harva kai lukee enää lapselleen kun ei ole kirjojakaan.

Tiina Teittinen

Jos halutaan, kuten kommenteista on selkeästi käynyt ilmi, että lasten hoito on lasten hoitoa ja perustarpeista huolehtimista, niin koko varhaiskasvatus termi tulee unohtaa.
Esikoulu ja muu pedagoginen kasvatustehtävä siirtynee kouluopetuksen tehtäväksi.
Toki voi miettiä onko esimerkiksi lähihoitajakoulutuksen saaneilla lastenhoitajilla valmiutta tunnistaa kehitysviivästymiä, poikkeavaa tunne-elämän hallintakykyä tai perheen sisäisiä lapseen vaikuttavia tekijöitä.
Toimiessani itse vapaaehtoisesti lasten liikuntavalmennuksessa ihmettelin aina sitä miksi pienten harrastajien ohjaajiksi valikoitui nuoria, kokemattomia ja pedagogisesti osaamattomia henkilöitä. Varhaisessa oppimisen vaiheessa asiantuntevaa tukea tarvitaan eniten ja iän karttuessa sen merkitys vähenee. Toki jos vaikkapa urheilussa huippua tavoitellaan, niin se asettaa jo toki omat vaatimuksensa myös ohjaukselle.
Jos päivähoitopaikoista halutaan vain säilytyspaikkoja, niin sekin lienee useimmille ok.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Ei, en ole asiantuntija, en työskentele alalla. Kokemukseni julkisen sektorin päiväkodeista ovat yli 20 vuoden takaa.»

Ilman sitä kandidaatintutkintoa kyseessä todella on hoitaja, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti huolehtia perustarpeiden täyttämisestä. Opettajan tehtävänä on käyttää työpäivän mittainen aika jotenkin paremmin hyödyksi, myös hoitotilanteissa.

Ammattikoulutus opastaa ensisijaisesti siihen miten jotain tehdään, kuten lapsia hoidetaan, mutta ei niinkään miksi. Korkeakoulutuksessa tulevat ne kasvatustieteen ja psykologian oppimisteoriat ja muuta sellaista, joiden avulla ehkä paremmin ymmärretään miten oppimista on hyvä tukea – tai olla tukematta – ja miksi niin tehdään. Toiminta jota ei ymmärretä voi jäädä köyhäksi rutiiniksi, pelkäksi hoidoksi opetuksen tai kasvatuksen sijaan.

Tietenkin alemmin koulutetuistakin hoitajista löytyy monenlaisia ihmisiä, joista jotkut varmasti ovat sattuman kautta luontaisia kasvattajia ilman mitään koulutusta. Se on kuitenkin täyttä arpapeliä, kun koulutusvaatimuksilla pyritään varmistamaan jotain tasoa, aivan kuten kaikessa työelämässä.

Toimituksen poiminnat