Touko Kiven US-blogi Mieleeni tulevia juttuja

Miten ohjata työttömiä töihin kuntatasolla?

Tänä vuonna, 2019, Itä-Suomen työllisyystilanne jatkaa laahaamistaan koko valtakuntamme kehityksestä huonompana. Tilanne on paikoitellen pienemmissä kunnissa surkea. Pohjois-Karjalan työttömyysprosentti oli 2019 tammikuussa 13,3% ja nykyisen kotikuntani Lieksan työttömyysprosentti 15,1% (lähde: ELY-keskus).

Pääkaupunkiseudulla ennen asuvana Perussuomalais-aktiivina olen tottunut työttömyyskeskustelussa näkökulmaan, jossa syntipukkina ovat laiskuri-maahanmuuttajat joko Afrikasta tai arabimaista jotka eivät halua mennä töihin. Pohjois-Karjalassa tämä olisi naurettava selitys, koska näiden maahanmuuttajaryhmien prosentuaalinen osuus väestöstä on niin pieni.

Joensuussa ja varsinkin Lieksassa asuvana olen tutustunut tarpeeksi moneen suomalaisnuoreen, joka ei ole löytänyt sitä omaa paikkaa ja omaa roolia hyvinvointiyhteiskunnassamme, jotta pääsisi tekemään töitä yhteisen hyvinvointimme eteen vaikka työkykyinen olisikin.

Jos minulta kysytään, niin tarjoaisin päättäjänä kyllä nimenomaan kunnallisella puolella keppiä työttömille myös pelkän porkkanan sijaan.

Tässä vähän Touko Kiven mallia siitä miten kuntatasolla pitäisi saada työttömyysaste alas ja nuoret suomalaiset ahkeroimaan yhteisen hyvämme eteen, niin ettei työkykyisiä nuoria olisi vain velttoilemassa arkipäivinä kotisohvalla.

(a) Työhönohjauksessa jokaiselle työttömälle oma virkailija (joka siis tietysti olisi samalta paikkakunnalta eikä jostain 50 kilometrin päästä) ja näille bonusjärjestelmä jossa pienehkö erityisbonariraha jokaisesta työllistetystä asiakkaasta;

(b) Työttömille joku aktivoimisjärjestelymalli jossa aktiivisuutta osoittavalle työttömälle joka pyrkii työllistymään pieni korotus (vaikka +5%) ja velvollisuutensa laiminlyövälle työttömälle roima madallus (vaikka -20%);

(c) Suorapuheiset kontaktit vastaaville virkailijoille työllistäviin yrityksiin ja näiden rekryvastaaviin, työnantaja-osapuolen pitäisi ilman sanktiointipelkoa kyetä puhumaan suoraan minkälaista tekijää hakee kun on rekry päällä. Poliittisesti korrekti roskanjauhanta hevonkuuseen ja rehellistä puhetta molempiin suuntin, luottamuksella;

(d) Kun 90 päivää täynnä työttömänä, kunta ohjaisi aktivoimistoimena työttömän yksilön kunnan puuhastelutöihin 9 euron päiväpalkalla (aloittelija, ekat 30 työpäivää) tai 15 euron päiväpalkalla (kokeneempi, 30 työpäivän jälkeen). Lumenkolausta käsipelillä, risupaketin tekoa, puistonhoitoa, jne., jne. 6 hengen tiimit joissa tiimivastaavalle palkka kunnalta TES:in mukaan ja alaiset esittelemäni päiväpalkan mukaan. Työtodistukset kouraan kun työ tehty hyvin niin CV ei näytä pelkkää nollaa työttömällä;

(e) Kunnan päättäjiltä palautetta valtakunnan päättäjille (eduskunta) siitä että työttömien ja opiskelijoiden saamia suoria rahallisia etuuksia pitäisi saada lähemmäksi toiseen (tällä hetkellä työttömän statuksella oleva saa reippaasti enemmän kuin opiskelijan statuksella oleva), tunnen aivan tarpeeksi monta suomalaisnuorta jotka ovat jättäneet 2. asteen koulutuksen kesken sen takia että työttömänä saa enemmän etuuksia todetakseni että kyseessä on iso rakenteellinen ongelma;

(f) Ammattiopistojen koulutus on löysentynyt liikaa, valmistuminen tehty liiankin helpoksi, koska monella työpaikoilla todettu että joskus valmistunut ammattiopisto-opiskelija ei osaakaan alaltaan tarpeeksi. Ammattiopiston resursointi kuntoon, tarpeeksi lähiopetusta ja kovemmat vaatimustasot. Kuria lisää.

Tämä aivomyrsky tuli kiihkeään tahtiin näppäiltyä kotiläppäriltäni 30 minuutin sisään. Mielenkiinnolla odotan blogiyleisön palautetta ehdotuksiini. Työttömien ohjaaminen töihin on koko valtiomme yhteisen rahoituspohjan turvaamiseksi väkevästi yhteinen etu joten aihe on mielestäni keskustelun arvoinen.

Kritiikki jalostaa uudistusehdotuksia, korjaa rohkeasti kommenteissa tai esitä omia ideoitasi miten työkykyiset nuoret saataisiin työuran makuun!

Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät duunin pariin ja Suomi nousuun!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Sanotaan, että työtön hakee töitä, mutta ei saa eikä jostain syystä täytä aktiivivaatimuksia tai saa karenssia. Hän siirtyy ensisijaisesta etuudesta (työttymyystuki) toissijaiseen etuuteen (sosiaaliturva). Miten tämä kuvio on auttanut hakijaa työllistymään? Tämä sama sykli toistuu sitten uudestaan.

Ongelmana on nimenomaan se, että massatyöpaikkoja ei ole enää, oppilaitokset eivät pysty takaamaan työpaikkoja sekä se, että alueellisesti on suuria rakenne-eroja massa, joissa tarvitaan päinvastaisia toimintamalleja eikä yhtä peittosääntöä, joka koskisis koko maata.

Itsensä kehittämisen toiminnat kuten (mikrotason) yrittäminen tai opiskelu johtavat lyhyellä tähtäimellä heikompaan toimeentuloon ja se on isoin onglma miksei ihmiset halua tehdä asialle mitään. Mikään etu ei saisi olla alhaisempi kuin toimeentulotuki kuten nyt käy opiskelijoiden tai yrittäjien osaalta. Tässä on selvä kannustinluokku. Koska tärkein asia jokaiselle on ostovoiman kasvattaminen. Asuntopolitiikka on ulkoistettu pääkaupunkiseudulla niin, että palkkatasolla harvoin pystyy sijoittamaan esimerkiksi asuntoon yksin ja siten vaikuttamaan omaan ostovoimaansa. Palkat ovat tällä hetkellä noin 700e liian matalat, jos verrataan 2006 vuoden indeksiin (eli vuokratason osuus palkasta sekä asuntojen ostohinnan suhde lainatasoon).

Mikään "keppi" ei tulee korjaamaan varsinaista ongelmaa , koska nämä ongelmat johtuvat rakenteellisesta epätasapainotilasta eivätkä ihmisten hhaluttomuudesta työllistyä tai opiskella/toimia yrittäjätoiminnassa. Siis isossa kaavassa ei yksittäistapauksellisesti.

Toimituksen poiminnat