Työttömien aseman luulisi kiinnostavan kaikkia
Suomessa oli työttömiä työnhakijoita työvoimasta 2018 elokuussa 9,2% ELY-keskuksen mukaan. Pohjois-Karjalan maakunnassa työttömyysprosentti oli saman tilaston mukaan paljon koko maan keskiarvoa korkeampi, 13,4%.
Ammattipoliitikkojen lupaukset vaalien alla työttömille ovat pääasiassa joko lupauksia helpommasta koulutuksesta tai suuremmista etuuksista. Kun vaalit on käyty, huomataan että lisäresursseja ei olekaan ja asiat tällä sektorilla unohdetaan taas seuraaviin vaaleihin asti.
Mielestäni on vähän ongelmallista, että työttömät itse, ammattipoliitikot kuin muutkin äänestäjät käsittävät työttömät etupäässä eturyhmänä, ja työttömien aseman parantaminen käsitetään eturyhmäpolitiikkana jossa ammattipoliitikot käsittävät tehtävänään luvata työttömille milloin mitäkin lisäetuuksia. Parasta apua niin työttömille kuin muillekin äänestäjille olisi se, että työttömät työllistyisivät mahdollisimman laajalla rintamalla. Tämän asian pitäisi olla yhteinen kaikkien maamme kansalaisten asia, ei vain itse työttömiä kiinnostava asia.
Toivoisin myös onnistuneesti työllistyneiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä pohdintaa: Kuinka suuret säästöt valtiomme saisi budjetissaan aikaan, jos kaikki työttömät saataisiin työllistettyä? Montako prosenttia ansiotuloveroprosenttia voitaisiin alentaa kaikilta veroportailta? Kuinka paljon paremmat palvelut kansalaisille saataisiinkaan turvattua? Toivoisin lisään sellaista näkökulmaa, että miten työttömien käsipareja voitaisiin tehokkaammin hyödyntää yhteistä hyvinvointivaltiomme vaurautta kartuttamaan.
Paljon on kauhisteltu aktiivimallia, jonka Sipilän hallitus toteutti. Onko se nyt niin kamalaa, että työtön joka ei osoita itseään aktiiviseksi työhönpyrkijäksi menettää 4,65 % työttömyysetuudestaan? Omillaan omassa vuokra-asunnossa asuva opiskelija saa kuukaudessa suoraa rahallista tukea ( https://www.kela.fi/opintotuki-opintoraha ) 250,28 euroa. Työttömän statuksella oleva yksin asuva työtön työnhakija ilman lapsia saa aktiivimallin leikkurin jälkeen jos osoittaa itsensä passiiviseksi edelleen päivää kohti 30,89 työpäivää kohti eli esimerkkikuukaudessa jossa on 23 arkipäivää 710,47 euroa miinus verot. ( https://www.kela.fi/tyomarkkinatuki ) Kumpi se on vaikeammassa asemassa toimeentulon kannalta, päätoiminen opiskelija vai työtön työnhakija? Minun mielestänikin aktiivisuuden osoittamisen ehdot ovat tällä hetkellä liian tiukat, mutta mielestäni leikkuri voisi olla jopa 10% niiltä jotka eivät osoita itse aktiivisuuttaan TE-toimiston määrittelemillä ehdoilla.
Helpointa työttömän asemassa olisi ruikutella lisää etuuksia itselleen. Eivät pitkäaikaistyöttömän työllistymismahdollisuudet tahi itsekunnioitus parane tippaakaan sillä, että hänelle annetaan lisää ilmaista rahaa. Minkä takia työttömiä ei kuntien taholta oma-aloitteisesti ohjata jonkinlaisille välityömarkkinoille töihin? Niin työttömän ansioluettelo, itsekunnioitus kuin elämäntilanne kiittäisivät. Miksi jokaisella työttömällä ei ole TE-toimistossa vastuullista virkailijaa samasta kunnasta kuin työtön, jonka kanssa olisi säännöllisiä (siis usein, vaikka viikon välein) henkilökohtaisia kohtaamisia joissa virkailija ohjaisi ja patistelisi kannustavaan sävyyn työtöntä töihin, esittäisi hänelle sopivia työllistymismahdollisuuksia?
En toivo halveksuntaa enkä pilkkaa työttömiä suomalaisia kohtaan. Toivon kannustavaa, välittävää, patistelevaa, humaania asennetta niitä suomalaisia kohtaan jotka yrittävät työllistyä eivätkä vielä ole löytäneet itselleen sopivaa työpaikkaa itselleen. Työttömät töihin ja Suomi nousuun!
Työttömien ohjaaminen töihin on asiana jokaisen valtiontaloudesta välittävän ihmisen, jokaisen vastuullisen kansalaisen asia.
( Kirjoitus lähetettiin lyhennetyssä muodossa sanomalehti Karjalaiseen 24.6 2019., jossa se julkaistiin Mielipide-osiossa lyhennetyn muodon täydessä kirjoitusasussa 2.7. 2019)
Paljon on kauhisteltu aktiivimallia, jonka Sipilän hallitus toteutti. Onko se nyt niin kamalaa, että työtön joka ei osoita itseään aktiiviseksi työhönpyrkijäksi menettää 4,65 % työttömyysetuudestaan?
-Valehteletko tahallaan vaiko tietämättömyyttäsi?
-Mikäli työtön on erittäin aktiivinen ja lähettää useita kymmeniä huolellisesti laadittuja työpaikkoihin kohdennettuja työhakemuksia, ja hakee useille kursseille.
Siitä huolimatta aktiivimalli rankaisee häntä täysimääräisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa melkein, että olemme pysyvästi siirtyneet semmoiseen maailmanaikaan, jossa joillekin yksilöille ei ole mitään töitä tarjolla. Monissa tehtävissä vaadittu älykkyystaso ja sosiaaliset, itsensä johtamisen ja kommunikaatiokyvyt ovat kipuamassa niin korkealle, että huomattava osa ihmisistä ei sovellu. Ja kehitys jatkuu samansuuntaisena niin pitkään kuin globalisaatio tehostaa toimintoja, vähentää työvoimavaltaisuutta ja lisää automaatiota, etäohjausta ja organisaatioiden ja prosessien itseohjautuvuutta ja tulosvastuuta.
Esim. U.S. Armylla on tarjolla eräänlaisia sekatyömiehen (perusmokkeri) hommia, mutta ÄO:n pitää olla yli 81 (The Armed Forces Qualification Test), joka eliminoi 10 % työkykyisistä. Heillä on myös testejä koulutuspohjalle ja erityistaipumuksille, mutta tuo on ehdoton pohjataso.
Väitänkin, ettei työttömyysaste missään olosuhteissa voi laskea alle 10 %:n, tai silloin on tehty poliittisin tarkoitusperin vääristelty mittauksen määrittely. Ja tällainen on tehtykin kaikkialla Euroopassa (paitsi ei ehkä Espanjassa) ja USA:ssa.
Mikä siis neuvoksi? Kansalaispalkka? B -kansalaisuus lisäetuuksin ja -rajoituksin? Kannustaminen ei juuri auta, jos kerrossiivoojakin joutuu perustamaan toiminimen, laskemaan urakkatarjouksia ja ohjaamaan puoliautomaattisten siivouskoneiden laivuetta.
Lopputulema: missään oloissa kaikkia ihmisiä ei voida pakottaa elättämään itse itsensä. Kaikissa oloissa työikäisten ja -kykyisten on väistämättä, keinolla tai toisella elätettävä liuta muita; joukko koululaisia, vanhuksia, vammautuneita ja pysyvästi syrjässä työelämästä olevia.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraava kysymys on se että kuinka paljon työtä tekeviä rankaistaan kollektiivisesti ja kuinka paljon jätetään niiden yksilöiden harteille (suurin osa?) jotka haluavat auttaa työkyvyttömiä. En itse ole tässä moraalipoliisin linjalla vaan ennemminkin olisi mielenkiintoista selvittää kumpi tapa on tehokkaampi eli parempi koko yhteiskunnan kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtä hyvin voitaisiin lyödä 100% sanktiot, muutetaan kaikkien työssäkäyvien palkat tukiperusteina ja niitä pitää aina anoa.
Tästä seuraa se, että valtion kirstuun ei tule yhtään enempää rahaa. Mutta noilla on myös seurauksensa, että ihmiset voivat paljon huonommin ja jos pitää elättää itsensä, joudutaan melko nopeasti rikosten tielle ja yhteiskunnan rauha horjuu heti.
Lehdistön sekä päättäjien ajatuksissa on sellainen vika, että samantapaisia kirjoituksia pitää kaivella yli sadan vuoden takaa. Silloin oli Suomessa joku ryysyläissäädös tjsp. ja vanhat lehdet kirjoittivat pilkkaa niistä ja ihmettelivät ihan samoja asioita samoine kysymyksineen, että tekisivät nyt jotain ja menisivät töihin.
Nevalainen tässä on jäljillä siitä, että nyt on siirrytty siihen aikaan, jolloin kaikille ei ole mahdollista saada töitä siten, että sillä palkalla eläisi ilman tukia.
Kauan aikaa sitten oli science fiction-kirjallisuudessa puhetta, että maailmassa tapahtuu resurssitalous ja kaikki rahat unohdetaan ja ihmiset avaruudessa tekevät vain kiinnostavuudesta työaloja kohtaan, jossa palkka tai raha ei merkitse mitään. Siihen on vielä matkaa ja tämä ”kansalaispalkka” on jossain kohtaa tosi tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Aktiivimalli ei ota huomioon sitä vaikka lähettäisi miljoona hakemusta päivässä niin se leikkaa silti kun ei saa töitä.
Aktiivimalli ei ota huomioon myöskään työkyvyttömiä työttömyyskortistossa, olosuhteiden pakosta, olevia.
Ilmoita asiaton viesti